Viisi vinkkiä Washingtonista digioppimisen tukemiseen

washintonmonument

Washington-monumentti. Kuva: Irja Leppisaari.

Osallistuin eMentoroinnin kehittäminen -hankkeen puitteissa E-Learn -konferenssiin Washingtonissa 14-16.11.2016. Hankkeen Centrian projektipäällikkö Helena Åkerlundin kanssa kirjoittamani eMentorointikoulutusta käsittelevä tutkimuspaperi hyväksyttiin kansainväliseen konferenssiin teemalla Designing eMentoring Training through Authentic Learning Principles at the Interface of Higher Education Studies and Working Life.

Association for the Advancement of Computing in Education eli AACE-järjestön toteuttaman E-Learn -konferenssin anti oli todella monipuolinen, minkä varmistivat asiantuntijakollegat 47 eri maasta ja yhteensä yli 300 konferenssiesitystä. Osallistujista 40 % edusti korkeakoulumaailmaa. Aiheet käsittelivät kovinkin erilaisia teemoja, joista nostan esille seuraavat: monimuotokoulutus (blended learning), verkkokurssien pedagoginen suunnittelu, työelämäläheinen projektioppiminen, MOOCit, henkilökohtaiset oppimispolut, läsnäolo verkossa, verkko-opetuksen hyvät käytänteet, yhteinen tiedonrakentaminen verkossa, yhteisöllisyys verkossa, mielekkäät verkkokeskustelut, flipped learning, Facebook korkeakoulukursseilla, pelillisyys korkeakoulukursseilla, videoiden käyttö oppimisessa, arvioinnin käytänteet, tekoäly oppimisen tukena, mobiilioppiminen ja verkkopedagoginen tutkimus.

e-learn2016

Kuva: Irja Leppisaari

Kuuntelin ja katselin kolmessa päivässä lukuisia esityksiä. Nostan niiden herättämien ajatusten pohjalta esiin seuraavat viisi vinkkiä opetuksen ja oppimisen kehittämiseen:

  1. Luomme yhteisön ja varaamme ajan henkilöstön digipedagogisen osaamisen kehittämiseen

Henkilöstön digipedagogisen osaamisen kehittämisessä yhteisön luominen ja ajan varaaminen osaamisen kehittämiseen ovat tärkeimmät asiat. Korkeakoulun onnistumisessa henkilöstönsä kehittämisessä ylipäätään nousee kriittiseksi kysymykseksi, miten luoda yhteisö ja ajallisesti tukea henkilöstön osaamisen kehittämistä? Voidaanko esimerkiksi opettajien, varsinkin uusien opettajien kohdalla, miettiä henkilökohtaisesti kunkin tarvitsemat tukitoimet? Tällöin henkilökohtainen kehityskeskusteluun nivoutuva kehittymissuunnitelma muodostuu merkittäväksi työvälineeksi kytkettynä yhteisön tukeen, joka puolestaan muodostuu vertaiskehittämisestä, avoimuudesta ja hyvien käytänteiden jakamisesta.

Flipgrid -videoviestisovelluksen, johon konferenssissa muutamassa esityksissä viitattiin, on koettu toimivan eräänä yhteisön luomisen tukivälineenä. Perusajatuksena kyseisessä asynkronisessa videofoorumissa on se, että yhteisö muodostuu kun tarinamme kohtaavat. Digi voi tälläkin tavoin auttaa meitä tutustumaan toisiimme, jakamaan tarinoitamme ja tuomaan esiin osaamistamme ja jakamaan löytöjämme.

Konferenssissa nousi esiin myös Instructional design -lähestymistapa henkilöstön kouluttamisessa. Tällöin lähdetään omista tunnistetuista ongelmista (esim. miten motivoin opiskelijoita kielten opiskeluun) liikkeelle ja palvelumuotoilun menetelmänä tunnetun ns. design thinking -ajattelun avulla prosessoidaan ongelmaa ja etsitään yhdessä kollegojen kanssa toimivia ratkaisuja. Tavoitteena tässä suunnitteluajattelussa on saada meidät opettajat tunnistamaan ja tiedostamaan pedagogiset kykymme ja aktivoida meitä soveltamaan niitä uusissa opetus- ja oppimistilanteissa.

2. Toimimme opettajina yhä enemmän (e-)mentorin roolissa

Mentorointi tuli esiin muutamissa konferenssin esityksissä, esimerkiksi henkilöstön osaamisen kehittämisen kontekstissa ja verkkototeutuksena toteutettavan maisteri- tai tohtorikoulutuksen opiskelijoiden verkko-ohjauksessa. Opettajuudessa korostuvat fasilitaattorin, koutsaajan ja mentorin taidot. Opettaja ei tänä päivänä ole enää opiskelijoita arvosteleva tiedonomistaja, vaan hänellä tulee olla rohkaiseva ja kannustava työote. Aito ja läsnäoleva kohtaaminen (kasvokkain tai verkossa) on tällöin vuorovaikutussuhteen ytimessä, mikä motivoi ja innostaa yhteiseen oppimiseen. Luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen rakentaminen on mentoroinnissa keskeinen tekijä, jota kannattaa soveltaa laajemminkin opetus- ja ohjaustyössä. Myös avoimen tiedon ja asiantuntijakontaktien sekä -verkostojen yhteyteen ohjaaminen kuuluu mentoroivaan opettajuuteen.  Mentoroinnin käytön koettiin lisäävän koulutuksen vaikuttavuutta ja tukevan tavoitteiden saavuttamista ja valmistumista. Averkossa vuodesta 2004 alkaen eri hankkeissa hankittua monipuolista e-mentorointiosaamista voidaan hyödyntää mentoroivan opettajuuden kehittämisessä.

3. Panostamme digiohjaukseen

Verkkokoulutuksissa joudumme uudella tavalla miettimään myös sitä, millaisin digitaalisin keinoin voimme opettajina vahvistaa omaa läsnäolomme verkossa. Opettajan läsnäolon on nimittäin todettu motivoivan ja sitouttavan opiskelijoita oppimisprosessiin. E-Learn -konferenssissa tuli useissa esityksissä vastaan tutkivan oppimisen viitekehykseen nivoutuva kolmen läsnäolon teoria (Garrison, Anderson & Archer 2000), jossa tarkastellaan tehokasta verkko-oppimista ja -ohjausta sosiaalisen, kognitiivisen ja ohjauksellisen läsnäolon avulla.  Averkossa kehitimme tämän lähestymistavan pohjalta jo viime vuosikymmenellä verkko-ohjauksen reflektiotyökalun, jota voisimme päivittää vastaamaan digiohjauksen uusia haasteita esimerkiksi synkronisten ohjaustilanteiden näkökulmasta. Reflektiotyökalu antaa esimerkiksi monimuoto-opettajille mahdollisuuden tarkastella digiohjaustaan ja löytää kehittämisen paikkoja. Laadukkaan verkko-ohjauksen avulla voimme erottua verkkokoulutusten tarjoajien kentässä.

4. Osallistumme oikeisiin työelämäprojekteihin

Diginatiivi-termin isä Marc Prensky korosti konferenssissa voimakkaasti ”tehtyjen ongelmien” (vrt. esim. PBL) sijaan osallistumista kaikilla kouluasteilla oikeisiin projekteihin (real-world projects), joissa ratkaistaan oikeita ongelmia ja kehitetään ympäröivää ja kaukaisempaakin maailmaa. ”What the world now wants and needs is real-world accomplishment” (Prensky 14.11.2016 E-Learn-konferenssi). Oppijat ovat yhä enemmän ”solutionaries” (Zoe Weil) ja kykenevät ratkaisemaan todellisia ongelmia, jos voimaannutamme heitä tähän rooliin.  Marc Prenskyn tuorein julkaisu on Education to better their world. Unleashing the power of 21st-century kids. 

Tämän päivän ammattikorkeakouluopiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa luotuihin erilaisiin oppimisprojekteihin esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistyön hankkeissa. Meillä tulisi olla vahva näkemys siitä, että opiskelijoillamme on potentiaalia osallistua oikeisiin työelämäprojekteihin ja työelämä kykenee hyödyntämään heidän osaamistaan yhteiskehittäjinä. Esimerkiksi eMentoroinnin kehittäminen -hankkeen tuloksena syntyvässä kolmen ammattikorkeakoulun yhteisessä eMentorointikoulutuksessa voidaan jatkossa laajentaa e-mentoroinnin kehittämistyötä yritysten kanssa heidän tarpeisiinsa.

5. Vahvistamme tutkimusperustaista digiopetuksen ja -oppimisen kehittämistä

Tunnethan Averkon palvelut? Averko tunnetaan myös aktiivisesta tutkimus- ja kehitystyöstä, joka useimmiten liittyy koulutusten kanssa toteutettaviin erilaisiin projekteihin. Myös opetuksen ja oppimisen pedagoginen tutkimusyhteistyö koulutusten kanssa kiinnostaa meitä Averkossa. Tutkimuspohjaisen kehittämistyön rooli on korostumassa koulutuksessa. Mietin E-Learn -konferenssin antia kuunnellessani, voisimmeko käydä esimerkiksi monimuoto-opettajiemme kanssa läpi pedagogisen kehittämisen tutkimustarpeita, koota aineistoa ja tehdä tutkimusta yhdessä, jotta tutkimuspohjainen opetuksen kehittämistyö vahvistuisi Centriassa?

Olen käyttänyt kymmenisen vuotta verkkopedagogisissa tutkimuksissani Jan Herringtonin, Thomas C. Reevesin ja Ron Oliverin luomaa autenttisen oppimisen teoreettista lähestymistapaa jäsentämään laadukasta ammattikorkeakouluopetusta. E-Learn-konferenssissa tutustuin Thomas C. Reevesin avoimiin tutkimussivustoihin, joilta löytyy monia hyödyllisiä työkaluja digiopetuksen ja -oppimisen arvioivaan kehittämiseen ja pedagogiseen laatutyöhön: www.evaluateitnow.com.

yliopettaja Irja Leppisaari

Mainokset
Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s